Keskitytkö vahvuuksiin vai heikkouksiin?
Markus Raivion mukaan työyhteisössä kannattaa satsata toimiviin, hyviin asioihin ja osallisuuteen. Toipuva mieli -koulutukseensa osallistui yli 50 ihmistä.
“Olemmeko työyhteisössämme huippuasiantuntijoita, jotka tietävät, miten asiat pitää tehdä? Vai olemmeko valmiita muokkaamaan organisaatiota sen mukaan, kuka meille tulee töihin?”
Tämän kysymyksen Toipuva mieli -kirjan toinen kirjoittaja ja Kukunori ry:n toiminnanjohtaja Markus Raivio esitti Paikka auki -koordinaation järjestämässä koulutuksessa 26.11. Hän kehotti koulutukseen osallistuneita pohtimaan toipumisorientaation hengessä sitä, onko heidän työyhteisössään tapana keskittyä vahvuuksiin vai niihin asioihin, jotka näyttäytyvät heikkouksina.
“Työyhteisöissä on hyvä keskittää energia toimiviin asioihin, ei toimimattomiin. Kone ja ihminen eroavat siinä, että ihmisten kohdalla vahvuuksiin keskittyminen voi korjata sitä, mikä on rikki.”
Raivion mukaan on hyvä pysähtyä miettimään myös sitä, miten työ pitäisi järjestää, jotta ihminen voisi kokea sisäistä motivaatiota.
“Ihminen haluaa kokea, että hänen vahvuutensa palvelevat ympäristön tarpeita.”
Markus Raivion koulutus kantoi nimeä Toipuva mieli, ja tilaisuuteen osallistui yli 50 henkeä.
Mitä voimme tehdä esteistä huolimatta?
Markus Raivio muistuttaa, ettei mielenterveysasioissa kannata yksiselitteisesti mitata vain sitä, kuinka terve tai sairas ihminen on. Toipumisorientaatiossa pohditaan, mitä voimme tehdä huolimatta siitä, kuinka terveitä sairaita olemme.
“Usein puhutaan kuntoutuksesta, hoidosta ja toipumisesta. Kun jalka menee poikki, lääkäri hoitaa sitä, ja kuntoutus auttaa jalan toimintaa. Toipuminen taas lähtee ihmisestä itsestään, hänen kokemuksistaan ja tavoitteistaan”, Raivio selventää.
“Ihminen voi miettiä, mitä hän voi tehdä riippumatta jalan kunnosta. Käyttäjän näkökulma on keskeinen toipumisorientaatiossa.”
Toiveissa mielekäs elämä
Raivio alkoi pohtia musiikkiterapeutin työssään Niemikotisäätiöllä vuonna 2007, miten ihmiset voisivat tukea toisiaan paremmin. He tekivät tuetun asumispalvelun nuorille kyselyn, jossa ei kysytty palvelutoiveita vaan sitä, mikä heidän elämässään oli sillä hetkellä tärkeintä.
Moni vastaaja toivoi mielekästä tekemistä.
“Jäimme miettimään, miten voisimme tarjota ihmisille kokemuksen siitä, että he tekevät jotain itselleen mielekästä. Mitä, jos nämä asiat liittyisivät siihen ympäristöön ja toimintakulttuuriin, jossa olemme?”
Niemenkotisäätiön kulttuuripaja Elvis alkoi järjestää nuorille suunnattua toimintaa. Raivio muistelee, kuinka he kerran katsoivat säkkituoleilla maaten suurelta valkokankaalta elokuvan The Soloist. Elokuva kertoi skitsofreniaa sairastavasta miehestä, joka soitti selloa ja asui kadulla.
“Elokuvassa oli mielenkiintoinen tapa ajatella mielenterveydestä. Lopputeksteissä vilahti psykiatri Mark Ragins. Aloin tutkia häntä netissä ja törmäsin hänen kirjoittamaansa teokseen The Road to Recovery, joka vaikutti suuresti ajatteluuni. Kuulin Raginsin kautta ensimmäistä kertaa toipumisorientaatiosta.”
Nyt Raivio on ollut Kukunori ry:n toiminnanjohtaja jo seitsemän vuotta, ja työyhteisössä on omaksuttu toipumisorientaation periaatteet.
“Työyhteisöissä pitää olla mukana henkilöitä, jotka ovat itse toipuneet jostain. Tarvitaan kokemusta siitä, mikä auttaa toipumisessa”, Raivio toteaa.
Asiaa ja ajatuksia osallisuudesta löydät Paikka auki -nettisivuiltamme täältä. Kurkkaa sivulta osallisuusväittämät!