Dialogisuus on yhteyttä toiseen ihmiseen

– Dialogisuudessa on kyse yhteydestä toiseen ihmiseen. Kun saamme aidon yhteyden, meillä on mahdollisuus oikeasti kuulla ja ymmärtää toisen kokemusmaailmaa ja näkökulmaa, Paikka auki -ohjelman ohjelmakoordinaattori Anu Lappalainen kertoo. 

Lappalaisen mukaan dialogisen toimintatavan ajatus on mahdollistaa ihmiselle toimijan rooli omassa elämässään. Jos ihminen tuntee olevansa toimijan roolissa, hänen on helpompi olla avoin erilaisille asioille. 

– Jos ihminen kokee olevansa kohde toiminnoille, joita muut tekevät, hän ikään kuin antaa vastuun omasta elämästään muiden käsiin. Se voi viedä häneltä toimintakyvyn ja mahdollisuuden vaikuttaa asioihin.  

Dialogisuuden keskiössä on turvallinen vuorovaikutus.  

– Tämä tarkoittaa, että tilanteessa ollaan oikeasti läsnä. Keskustelun aikana kuunnellaan ja seurataan sitä, ovatko keskustelun osapuolet turvallisessa tilassa. Turvallisen keskustelun tila on sellainen, että meidän jokaisen on helppo käsitellä asioita, Lappalainen kertoo.  

Jokainen luo oman merkityksensä   

Dialogisessa toimintatavassa on tärkeää olla antamatta merkityksiä toisen ihmisen asioille ja kokemuksille. Näkökulma on ihmisessä itsessään ja siinä, mitä asiat hänelle tarkoittavat ja merkitsevät. Kohtaamistilanteessa näitä kannattaa kysyä ihmiseltä itseltään.  

Lappalaisen mukaan omatkin ajatuksensa on hyvä tuoda ilmi kohtaamistilanteessa. Kertoa, mitä itse tavoittaa ja ajattelee toisen sanomasta. Sen jälkeen on tärkeä varmistaa, mitä kertoja miettii sinun ajatuksestasi. 

– On hyvä välillä pysähtyä ajattelemaan, että mitä tämä toisen kertoma minussa herättää. Mitä minä tästä ajattelen? Jos huomaa, että tilanne nostaa itsessä vahvoja tunteita, on niitä hyvä tarkastella ja oppia niistä. Meistä jokainen tulee tilanteisiin oma kokemusreppu mukanaan. Kaikki tapahtunut muokkaa ja värittää suhtautumistamme, ja siitä on hyvä olla tietoinen, Lappalainen sanoo. 

 – Tällä tavalla voi varmistaa, että on ymmärtänyt asian oikein. Ja tällöin toisella on mahdollisuus korjata ajatusta, hän jatkaa. 

Tietäjän rooli luo muureja 

Tietäjän rooli kohtaamistilanteessa ei useinkaan johda hyvään lopputulokseen. Tietäminen toisen asioista sulkee helposti korvat, silmät ja kanavat. 

– Muistetaan, että kukaan ei ole tietäjä toisen asioissa, vaikka kuinka olisi kokeneempi tai ammattilainen. Dialogisen toimintatavan tehtävänä on mahdollistaa vapaa ilmaisu, ei tuomita tai määritellä toisen puolesta.   

Dialogisuus ei myöskään tarkoita vaikeiden asioiden sivuuttamista. Haastavammatkin asiat tulevat esille keskusteluissa silloin, kun niiden esilletuonti on tarpeeksi turvallista. Tämä vaatii aitoa läsnäoloa ja oikeaa aikaa.  

– Hoputtaminen ja pakottaminen eivät auta, Lappalainen toteaa.

Lue myös:

Mentorointihetkissä voi hyödyntää dialogista toimintatapaa.
Mentorointi – Paikka auki