Mitä asioita työnhakija arvostaa rekrytointiprosessissa?
Hyvää rekrytointiprosessia pohtiessani lähden liikkeelle ensimmäisestä rekrytoinnin vaiheesta eli työilmoituksesta. Työilmoituksesta tekee minulle hyvän avoimuus. Mielestäni houkutteleva työilmoitus on sellainen, missä minun on mahdollista saada helposti ja nopeasti tieto työtehtävän työnkuvasta sekä työnhakijoilta vaaditusta osaamisesta ja kelpoisuusehdoista. Itselleni on erityisen tärkeää, että työyhteisö on lämmin ja vastaanottava, joten kiinnitän myös paljon huomiota siihen, millä tavoin työilmoituksessa on kuvattu työnantajaa ja työyhteisöä. Mielestäni hyvästä työilmoituksesta löytyy myös rekrytoinnin etenemisen vaiheet.
Olen tarvittaessa myös soittanut rekrytoinnista vastaavalle työntekijälle, joka on usein esihenkilön asemassa, ja pyytänyt lisätietoja työtehtävästä. En kuitenkaan soita ainoastaan saadakseni lisätietoa työn käytännön asioista, vaan samalla kiinnitän myös huomiota siihen, kuinka rekrytoinnista vastaava, ja mahdollinen tuleva esihenkilöni, kohtaa minut puhelimessa. Puhelu on myös vastavuoroisesti mahdollisuus työnantajalle saada minusta ensivaikutelma jo ennen hakemuksen lähettämistä, mikä voi koitua eduksi hakuprosessissa.
Yhteydenpitoa työnhakijaan
Rekrytointiprosessin aikana koen miellyttäväksi aktiivisen yhteydenpidon niissä puitteissa kuin se on mahdollista. Tästä esimerkkinä voisi olla esimerkiksi kuittausviesti siitä, että hakemukseni on tullut perille tai rekrytointiprosessin aikataulun jakaminen hakemuksen vastaanottamisen yhteydessä. Se antaa minulle henkilökohtaisesti kohdatuksi tulemisen kokemuksen, mikä ennalta vahvistaa työnantajan ja kyseessä olevan työtehtävän puoleensavetävyyttä. Suuri osa työnantajista ei pysty etukäteen kertomaan varmasti, milloin he ilmoittavat seuraavaan vaiheeseen valitut työnhakijat, mutta avoimuus rekrytointiprosessin jokaisessa vaiheessa vaikuttaa vahvasti positiiviseen työnantajamielikuvaani.
Työhaastattelussa minulle on tärkeää rentous ja arvostava kohtaaminen. Se, että työnantaja asettaa itsensä minun kanssani samalle tasolle haastattelutilanteessa johtaa ainakin minun kohdallani siihen, että näkisin itseni hakeutumassa innokkaasti työpaikalle toiseen työtehtävään, vaikka en tulisikaan valituksi siihen työhön, mihin olin ensimmäisellä kerralla hakeutunut.
Työhaastattelussa
Olen siinä mielessä onnekas työnhakija, että minun alani työantajat ovat ohjaamisen ja kohtaamisen asiantuntijoita. Tämä tarkoittaa, että heillä lähtökohtaisesti on tarvittava osaaminen sekä luontainen halu kohdata kuka tahansa inhimillisesti ja arvostavasti, mikä osaltaan vaikuttaa positiivisesti haastattelukokemukseen. Moni ihminen jännittää työhaastattelutilanteita monesta eri syystä, mutta uskoisin yleisimpien syiden olevan haettavan työn merkityksellisyys itselle tai vastapuolin ajatus siitä, että haastattelija arvostelee työnhakijaa ja se tuntuu epämiellyttävältä.
Itse koen olevani jokseenkin hyvä haastattelutilanteissa ja uskon sen liittyvän omaan ajattelumaailmaani. Vaikka pidänkin sitä itsestään selvänä, muistutan itseäni ennen työhaastattelua siitä, että haastattelija ei arvioi minua ihmisenä, vaan hän arvioi minua ja omaa osaamistani ainoastaan suhteessa avoinna olevaan työtehtävään. Lisäksi muistutan itseäni siitä, että vaikka minä haluan työtehtävän, myös työnantaja haluaa löytää hyvän työntekijän. Tietyllä tapaa vaihdan mielessäni työnantajan ja työnhakijan välisen valta-aseman sellaiseksi, joka puoltaa minua. Nämä kaksi ajatusta auttavat minua astumaan haastattelutilanteeseen ilman jännitystä ja ilmaisemaan itseäni itsevarmasti ja vakuuttavasti.
Hyvä perehdytys on kullanarvoista
Työhön valituksi tulemisen jälkeen koittaa työn aloittaminen ja perehdytys. Koen kattavan perehdytyksen elintärkeäksi uudessa työtehtävässä menestymiselle ja se on myös asia, jonka otan esiin jo työhaastattelun aikana. Työnantajan ja uuden työntekijän on tärkeää ymmärtää ja sisäistää, että perehdytys ei ole ainoastaan ensimmäisellä viikolla tapahtuvaa arjen käytäntöjen oppimista, vaan voi kestää monta kuukautta, ennen kuin uusi työntekijä kokee saavansa kiinni siitä kaikesta, mitä työnkuva todellisesti pitää sisällään. Perehtyminen ei myöskään ole ainoastaan uuden työntekijän ja työnantajan välinen kokonaisuus, vaan perehtymiseen liittyy vastavuoroinen tutustuminen ja uuteen tottuminen koko työyhteisön kesken. Näin ollen on tärkeää, että niin uusi työntekijä, työnantaja, kuin muut työkaveritkin antavat itselleen ja toisilleen tilaa kompastumiselle ja virheistä oppimiselle.
Näistä asioista on hyvä rekrytointiprosessi tehty.
Tiitus Piispa
Järjestöavustaja
Monikulttuurityö Mimosa