Työsuhde
Tältä sivulta löydät laajasti tietoa työsuhteesta ja ulkoisia linkkejä lisälähteisiin.
Työntekijän yleiset velvollisuudet
Työntekijällä on työsopimuslakiin (55/2001) perustuva yleinen velvollisuus tehdä työnsä huolellisesti noudattaen työnantajan antamia työn suorittamista koskevia määräyksiä. Työntekijän on lisäksi vältettävä toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Tämä tarkoittaa siis sitä, ettei työntekijä saa toimia tavalla, joka on hänen asemassaan jollakin tavoin haitallista tai sopimatonta.
Työnantajan työnjohto-oikeus
Työnantajalla on työsopimuslakiin perustuva työnjohto-oikeus (direktio-oikeus) eli oikeus määrätä:
- työn sisällöstä eli mitä työntekijä tekee
- työn suoritustavasta eli miten työ suoritetaan
- työajasta eli milloin työtä tehdään
- työpaikasta eli missä työtä tehdään.
Lisäksi työnantajalla on velvollisuus valvoa, että työntekijä noudattaa annettuja määräyksiä. Työnjohto-oikeudesta huolimatta työnantaja ei sopimatta saa tehdä olennaisia muutoksia työsopimusehtoihin.
Työntekopaikka
Työnantaja määrää työntekopaikan. Työnantaja ei silti välttämättä voi työnjohto-oikeuden nojalla muuttaa yksipuolisesti työntekopaikkaa. Vaikka työntekopaikka olisi nimetty työsopimuksessa tai se olisi muuten vakiintunut, työnantaja saa lähtökohtaisesti väliaikaisesti siirtää työntekijän toiseen toimipisteeseen.
Työaika ja työajanseuranta
Työntekijän työaika riippuu työsopimuslaista ja sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Työaikalain (872/2019) mukaan työaika tarkoittaa työtehtäviin käytettävää aikaa, ja muuta aikaa, jolloin työntekijä on työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikaan ei lasketa taukoa, jonka aikana työntekijällä on mahdollisuus poistua työpaikalta. Jos työpäivä kestää yli 6 tuntia, siihen sisältyy yksi vähintään puolen tunnin ruokatauko, joka ei siis ole työaikaa. Taukoa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun.
Työajanseuranta on työaikalakiin perustuva lakisääteinen velvollisuus eli työnantajan täytyy pitää kirjaa työntekijänsä tekemistä työtunneista. Seurannan toteutustapa on kuitenkin työnantajan harkittavissa: tyypillisin vaihtoehto lienee sähköinen seurantajärjestelmä, kuten sovellus tai leimauslaitteet.
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu – Työaika
Työ- ja elinkeinoministeriö – Uusi työaikalaki pähkinänkuoressa
Vuosilomat
Vuosilomasta säädetään vuosilomalaissa (162/2005). Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. eli se tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin lomapäiviä kerätään seuraavan vuoden lomakautta varten. Siten esimerkiksi vuoden 2021 huhtikuun alusta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun kerätään lomakauden 2022 lomapäiviä.
Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä jakso, jonka aikana lomat pääsääntöisesti pidetään. Työnantaja ja työntekijät voivat sopia loman pitämisestä toisena ajankohtana lomakauden ulkopuolella tai ennen sitä. Työnantajalla on oikeus päättää loman ajankohdasta, mutta ensin on kuitenkin kuultava työntekijän mielipide asiasta.
Työntekijä ansaitsee lomanmääräytymiskuukaudelta lomaa TES:n mukaan.
Vuosiloma on palkallista. Sen lisäksi loma-ajan palkan päälle maksetaan lomaraha, jonka määrä on 50 % kuukausipalkasta.
Jos työntekijä ei ennen työsuhteen päättymistä voi tai ehdi pitää kaikkia kertyneitä lomapäiviä, työnantajan on loppupalkan ohessa maksettava lomakorvaus. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka ensin 25:llä ja sitten kertomalla se pitämättömien lomapäivien määrällä (esim. 2000 €:25 x 5 = 400 €).
Työterveyshuolto ja muu terveydenhuolto työajalla
Työpäivän aikana tapahtuvat lääkärikäynnit tai muut vierailut työ- tai yleisessä terveydenhuollossa eivät ole työaikalaissa tarkoitettua työntekijän työaikaa eikä niiden ajalta siten lähtökohtaisesti makseta palkkaa. Työehtosopimuksessa ja/tai työpaikalla asiasta voidaan kuitenkin sopia toisin.
Työntekijällä on oikeus käydä työajalla työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lääkärintarkastuksessa tai rokotuksessa. Tällaisia tarkistuksia ovat esimerkiksi pakolliset terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Jos työntekijä joutuu menemään tarkastukseen esimerkiksi omalla autolla tai muulla kuin työnantajan kulkuvälineellä, työnantaja korvaa matkakustannukset.
Muissa kuin työn edellyttämissä tarkastuksissa ja rokotuksissa käynnit terveydenhuollossa on aina pyrittävä järjestämään työajan ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi kiireettömään lääkärintarkastukseen on tarjolla aikoja ennen tai jälkeen työajan, työntekijä ei saa ajanvarauksessa valita sellaista ajankohtaa, jonka vuoksi hän joutuisi poistumaan työpaikalta kesken työpäivän. Kiireellisissä tapauksissa ja välittömässä hoidon tarpeessa, esimerkiksi äkillisen sairastumisen tai tapaturman vuoksi, käyntejä ei tietenkään voi järjestää työajan ulkopuolelle.
Lisäksi työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työajalla tapahtuvasta lääkärintarkastuksesta tai tutkimuksesta.
Yhteistoiminta
Yhteistoiminnassa käsitellään työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Yhteistoiminnassa säädetään yhteistoimintalaissa (334/2007), jota sovelletaan organisaatioihin, joissa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.
YT-neuvottelut on järjestettävä esimerkiksi silloin, jos suunnitellaan taloudellisiin tai tuotannollisiin perusteisiin liittyvät toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, osa-aikaistamiseen tai lomauttamiseen.
- Pääsääntöisesti määräaikaista työntekijää ei voida lomauttaa. Määräaikaisen työntekijän saa lomauttaa vain silloin, jos hän toimii vakituisen työntekijän sijaisena, joka saataisiin lomauttaa, jos tämä olisi töissä.
Määräaikaisen työsuhteen irtisanominen
Lähtökohtaisesti määräaikaista työsuhdetta ei voida irtisanoa. Määräaikaista työsopimusta tehtäessä voidaan kuitenkin sopia, että työsopimus voidaan määräaikaisuudesta huolimatta irtisanoa. Tällaisessa tapauksessa työsopimukseen kirjataan irtisanomisehto.
Jos työntekijä haluaa irtisanoutua määräaikaisesta työsuhteesta, mutta työsopimuksessa ei ole irtisanomisehtoa, tästä voi yrittää neuvotella ja sopia työnantajan kanssa.
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu – Työsopimuksen irtisanominen
Kun Paikka auki -työsuhde päättyy
Kun Paikka auki -työntekijän työsuhde on päättymässä, on muutamia seikkoja, jotka kannattaa ottaa huomioon.
Omien tietojen päivitys
Muista käydä päivittämässä työsuhteen päättymispäiväsi ja muut tietosi ajan tasalle Paikka auki -koordinaation yhteystietorekisterissä.
Alumnitoiminta
Paikka auki -työntekijänä sinulla on mahdollisuus voi jäädä Paikka auki -alumniksi. Paikka auki -alumnina pääset mukaan tapahtumiin ja treffeille kertomaan omasta kokemuksestasi.
Lähteet:
Koosteen on laatinut lakimies (OTM) Katri Mäki.
Lähteenä on hyödynnetty lainsäädännön ja mainittujen verkkolähteiden lisäksi oikeuskirjallisuutta. Seppo Koskisen, Kimmo Niemisen ja Mika Valkosen teosta Työhönotto ja työsopimuksen ehdot (WSOYpro 2008) sekä Harri Hietalan, Mikko Hurmalaisen ja Keijo Kaivannon teosta Työsopimus ja ehdot erityistilanteissa (Alma Talent 2019) on hyödynnetty erityisesti työnantajan työnjohto-oikeutta, työtehtävien sisältöä ja työntekopaikkaa koskevissa osuuksissa.
Työehtosopimus sosiaalialan järjestöt (hubspotusercontent-eu1.net)
Työelämään.fi – Luottamusmies neuvoo, tukee ja valvoo etujasi työpaikalla
Työelämään.fi – Mitä hyötyä on ammattiliittoon kuulumisesta?