Mentoroinnilla on merkittävä vaikutus nuoren tulevaisuuden työllistymiseen
Salon kaupunki on elänyt vaiherikasta talouselämää aina keskiajalta saakka. Salon Klubitalon olemassaolon aikana, vuodesta 2008, on koettu mm. elektroniikkateollisuuden nousu ja tuho. Vaikeimmin talous- ja työllisyysvaihtelut lieveilmiöineen ovat osuneet salolaisiin nuoriin, ja vuonna 2014 hakiessamme Raha-automaattiyhdistykseltä silloista Paikka auki -avustusta, tavoitteemme oli auttaa edes yhtä salolaista nuorta elämässä eteenpäin. Nuorisotyöttömyys hipoi silloin 26 prosenttia. Mentoroinnista emme vielä silloin ymmärtäneet mitään.
Kaikki Salon Klubitalolla Paikka auki -toiminnassa olleet, kymmenen palkattua työntekijää, työllistyivät, aloittivat ammatillisen kuntoutuksen tai ammatilliset opinnot työjakson ansiosta.
Ensimmäiset vuodet antoivat käsityksen mentoroinnin tarpeesta
Ensimmäisten vuosien suurin oivalluksemme oli, että vaikka nuorilla oli varma työpaikka turvallisessa työilmapiirissä, se ei riittänyt takaamaan jatkoa. Lähdimme kehittämään talollemme varhaista mentorointimallia. Pyrimme verkostoitumaan ja mietimme vahvasti nuoren tulevaisuutta: Mitä Klubitalon jälkeen? Minne nuori ohjautuu? Ajatuksemme oli vahvasti kouluttautumisessa ja ehkä liikaa ”survoimme” nuorta tällä polulle, kunnes ymmärsimme, että yhdessä työskentelyyn tarvitsemme paljon kokonaisvaltaisemman ja vastavuoroisemman otteen.
Miten sitten nykyään?
Salon Klubitalolla yhteisöavustajan työnkuva on yleisluontoinen. Työtehtävä räätälöidään yhdessä palkatun kanssa hänen tietotaitoaan, kokemustaan tai harrastuneisuuttaan vastaavaksi. Tavoitteena on työn ohessa luoda hänelle edellytykset jatkotyöllistymiseen tai -opintoihin. Etusijalla meillä ovat olleet vaikeasti työllistyvät nuoret, mutta olemme palkanneet myös osatyökykyisiä.
Nykyään aloitamme mentorointityön kartoittamalla henkilön tarpeita kokonaisvaltaisesti. Tarvitaanko asuntoa, tarvitaanko velkaneuvontaa, tarvitaanko yhteistyötä hoito- tai työllisyystahon kanssa? Onko tarpeen miettiä koulutusta jo Paikka auki -jakson yhteyteen? Kokemuksemme on, että työelämään on helpompi ponnistaa, kun arjen puitteet ovat kunnossa. Tärkein ja ”kuntouttavin” elementti on ollut lämmin ja hyväksyvä työilmapiiri, jolloin vuorovaikutustaidot ja rohkeus kokeilla asioita kasvavat. Nuori saa kasvattaa rauhassa siipiään, huomata olevansa osa yhteisöä, jossa häntä odotetaan ja hän on hyväksytty omana itsenään.
Kuinka paljon on tarpeeksi?
Oikeaa mentorointimäärää ei pitäisi edes asettaa. Joku tarvitsee enemmän keskusteluja ja ohjausta, joku vähemmän. Talon sisältä tuleva mentori mahdollistaa viikoittaiset keskustelut, parhaimmillaan pienen ”miten menee” -käytäväkeskustelun päivittäin. Tarve keskustelujen tiheydelle vaihtelee vuoden mittaan.
Työnantajan on tärkeää miettiä tarkkaan palkatun työtehtävät ja -vastuut. Meidän kokemuksemme mukaan työaika kannattaa mukauttaa henkilön jaksamista vastaavaksi ja kasvattaa sitä voimavarojen ja työelämätaitojen karttuessa. On työn mielekkyydelle tärkeää, että työntekijällä on käsitys hänen työtehtävistänsä ja velvoitteista, mutta myös oikeuksista. Monelle nuorelle työelämätaidot, velvoitteet ja vastuut ovat vielä kovin hatarat.
Jatkopolku rakentuu usein moniammatillisen verkoston avulla ja meille palkattu henkilö voi palata hakemaan tukea myös työllisyysajan jälkeen.
Myötä- ja vastamäessä
On hyväksyttävää, että takapakkeja tulee ja kaikki ei mene aina nappiin. Väsymystä tulee puolin ja toisin. Kiukun ja vihan tunteitakin. Kuitenkin matkan päättyessä yhteinen onnistuminen on upea tunne. Me teimme sen! Kaikki Salon Klubitalolla Paikka auki -toiminnassa olleet, kymmenen palkattua työntekijää, työllistyivät, aloittivat ammatillisen kuntoutuksen tai ammatilliset opinnot työjakson ansiosta. Huolimatta aiemmista haasteistaan. Ja se on hieno tulos!
Jenni Salakari
Kirjoittaja on Salon Klubitalon toiminnanjohtaja, jolla on pitkä työkokemus mielenterveydestä ja osatyökykyisten työvalmiuksien lisäämisestä, ja jonka kuppi on aina puoliksi täynnä.
Kuvateksti: Kuvassa vasemmalta Markus Kallionkieli, Juuso Kallio, Niko Nivalinna ja Joonas Laakso. Keskellä kaikkien kanssa mentorointimatkan kulkenut Jenni Salakari.