Vastuullinen työnantaja Paikka auki -ohjelmassa

Tarinat | 15.4.2019

Mikä tekee Paikka auki- avustusohjelmassa toimivan työnantajan toiminnasta vastuullista? Onko järjestötyönantajan vastuu jotenkin erityistä?

Lähtökohta vastuullisuutta koskeviin kysymyksiin on yksinkertainen: Työnantajan vastuu ei järjestöissä poikkea sen enempää yritysten kuin julkistenkaan toimijoiden vastuusta. Järjestö toimii avustusohjelmassa nuorten ja osatyökykyisten työnantajana ja vastuullinen työnantaja toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Työnantaja kantaa työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa määritellyt vastuunsa asianmukaisesti ja huolehtii koko henkilöstöstään tasapuolisesti ja luotettavasti. Näin se kantaa oman yhteiskuntavastuunsa ryhdikkäästi myös oman henkilöstönsä osalta.

 

Hyvän henkilöstöpolitiikan myötä vastuullisuus toteutuu, kun työnantaja huolehtii seuraavista perusasioista:

 

  1. Järjestöön palkattavan työntekijän tehtävät ja toimenkuva suunnitellaan huolella. Työyhteisö osallistuu uuden työntekijän toimenkuvan suunnitteluun ja on näin tietoinen sen vaikutuksista henkilökunnan keskinäiseen työnjakoon. Toimenkuvaan on hyvä jättää riittävää väljyyttä, jotta sitä voidaan tarkentaa palkattavan henkilön kehittymistarpeiden ja vahvuuksien mukaan.
  2. Uuden työntekijän rekrytointi tehdään huolella ja harkiten. Avustusohjelman tarkoitus on palkata järjestöihin henkilöitä, jotka tulevat työelämän ulkopuolelta, ovat nuoria ja kokemattomia tai heillä on käytössään vain osa työkyvystään. Yhdenvertaisuuslain mukainen positiivinen erityiskohtelu on siis työnhaussa sallittua sekä iän että osatyökykyisyyden perusteella. Työntekijöiden lähtökohdat ovat erityisiä ja heidän osaaminen voi myös yllättää.
  3. Ennen työsuhteen alkua laaditaan asianmukainen työsopimus. Sen kaikki kohdat kannattaa keskustella auki niin, että molemmat osapuolet varmasti ymmärtävät omat vastuunsa. Avoin, suora ja kohtaava keskustelu eri osapuolten odotuksista ja työelämän pelisäännöistä on hyvä aloittaa jo työsopimuksen solmimisen yhteydessä. Näin sitä on helpompi jatkaa myös työsuhteen aikana, tarpeen mukaan.
  4. Työsuhteen alkaessa työnantaja vastaa siitä, että työntekijälle järjestetään hyvä perehdytys uusiin työtehtäviin, työvälineisiin ja työtä tekevään yhteisöön. Uuden omaksumista helpottaa, kun kaikkea ei tarvitse oppia heti ensimmäisenä työpäivänä. Ja uusiin työtovereihin on helpompi tutustua yksi kerrallaan.
  5. Työsuhteen aikana työnantaja huolehtii siitä, että työntekijä saa asianmukaista ohjausta työtehtäviensä tekemiseen. Luontevasti saatavilla oleva ohjaus tukee hyvän työn tekemistä ja vähentää työntekijän kokemaa epävarmuutta uusien työtehtävien äärellä. Asianmukaiseen ohjauksen avulla työntekijä tietää mitä hänen kuuluu työssään tehdä ja miten erilaiset tehtävät tehdään. Rakentavan palautteen avulla työntekijä voi myös vahvistaa omaa ammatillista itsetuntoaan.
  6. Työtehtäviin liittyvän ohjauksen lisäksi avustusohjelmassa suositellaan, että työnantaja järjestää myös työntekijän henkilökohtaiseen oppimiseen, ammatilliseen kasvuun ja uraan liittyvää mentorointia. Hyvin toteutettuna se vahvistaa sekä työntekijän hyvinvointia työsuhteen aikana että hänen työllistymismahdollisuuksiaan määräaikaisen työsuhteen jälkeen.

Vastuullisuutta rakentavat asiat eivät siis ole mitenkään erityisen ihmeellisiä. Positiivista erityiskohtelua lukuun ottamatta ne koskevat kaikkia työnantajia, organisaatiomuodosta tai avustusohjelmasta riippumatta. Vastuullisesti toimivan työnantajan palveluksessa työntekijät voivat työssään hyvin ja heidän työkykynsä kasvaa. Lue lisää mallista ja lataa se omalle koneellesi täältä.

Paikka auki -työnantajan vastuullisuuden lähtökohdat. Avattu tekstissä.

Työnantajajärjestöjen myönteisiä kokemuksia

Paikka auki -koordinaation tekemissä työnantajakyselyssä Paikka auki -avustusohjelman työnantajajärjestöt kertoivat omista myönteisistä kokemuksistaan mm. seuraavaa:

  • Kaikki työyhteisön jäsenet sitoutuvat Paikka auki -työntekijöiden hyvään ja tasavertaiseen kohteluun.
  • Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijät saavat osaamistaan vastaavia tehtäviä, vastuuta annetaan sopivasti ja että he ei joudu työskentelemään yksin.
  • Paikka auki -työntekijöillä on samat edut kuin muillakin työsuhteessa olevilla.
  • Paikka auki -työntekijät osallistuvat työnohjaukseen ja tiimipäiviin toisten työntekijöiden kanssa.
  • Työnohjaukseen, työterveyshuoltoon, virkistykseen sekä tyky-seteleihin on varattu määrärahaa.
  • Tukea antaa useampi henkilö erilaisista asemista ja rooleista.
  • Työkyvyn ja elämäntilanteiden yllättävät muutokset otetaan huomioon.
  • Säännöllisistä palautekeskusteluista huolehditaan ja pidetään kiinni.
  • Työntekijöille järjestetään mahdollisuuksia vertaiskokemusten vaihtoon.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jonka varassa työnantajan vastuullisuus toteutuu. Näiden asioiden vaikeus ei ole se suurin haaste. Niiden johdonmukainen ja määrätietoinen toteuttaminen järjestötyönantajan arjessa voi olla haasteellisempaa. Panostaminen näihin organisatorisiin arkikäytänteisiin luo kuitenkin edellytykset työsuhteille, jotka voivat olla käänteen tekeviä nuoren tai osatyökykyisen elämässä.

Tällä tarkoitan sitä, että positiivinen erityiskohtelu suunnataan rekrytointivaiheen jälkeen edellä kuvattuihin hyvän henkilöstöpolitiikan arkikäytänteisiin: viimeistellään tehtävänkuva ja sen vaikutukset henkilökunnan keskinäiseen työnjakoon, varmistetaan vastavuoroinen ymmärrys työsopimukseen liittyvistä odotuksista, uusien työtehtävien ja työvälineiden opettelusta, työn sujumisesta sekä työntekijän uran jatkumisen tukemisesta myös nykyisen työsuhteen jälkeen. Huomio kiinnitetään hyvän työn tekemisen edellytyksiin ja toimivaan työyhteisöön. Tämän myötä avautuva tilaisuus panostaa yhteiseen hyvään luo kaikille työntekijöille kokemuksen merkityksellisyydestä, arvostamisesta ja arvokkuudesta. Se on osallisuutta tukevaa vastuullista toimintaa.

Kirjoittaja on entinen Paikka auki -ohjelman tutkija Hans Mäntylä. Hän menehtyi vuonna 2020.