Paikka auki -työsuhteessa on haasteita: mitä tehdä?
Pääosin Paikka auki -työsuhteet sujuvat hyvin. Yhdeksän kymmenestä työntekijästä kertoo olevansa tyytyväinen työsuhteeseensa ja yhtä moni järjestön edustaja kertoo olevansa tyytyväinen työntekijän työhön. Nämä tulokset ovat tulleet toistuvasti esiin Paikka auki -koordinaatiohankkeen tekemistä tutkimuksista.
Tiedämme myös, että monissa järjestöissä on hyvät valmiudet tukea työntekijää, joka tulee työsuhteeseen vaikeasta työmarkkina-asemasta – mahdollisesti vähällä työkokemuksella, osatyökykyisenä tai pitkään työelämän ulkopuolella olleena.
Järjestöjen hyvistä valmiuksista huolimatta työsuhteissa tulee toisinaan vastaan haasteita. Koordinaatiotiimin ohjelmakoordinaattorit auttavat, neuvovat ja tukevat haastavissa tilanteissa niin työntekijöitä kuin työnantajiakin.
Paikka auki -työnantajat ovat kertoneet työnkuvaan, työntekijän tuen tarpeeseen, työssä suoriutumiseen tai ohjaukseen/mentorointiin liittyvistä haasteista. Työntekijät ovat puolestaan kertoneet puutteellisesta perehdytyksestä, epäselvyyksistä työnkuvassa sekä kuormittavan elämäntilanteen vaikutuksista työhön.
Olipa syy haasteiden taustalla mikä tahansa, niin hoitamattomina haasteista voi tulla koko työyhteisön hyvinvointia kuormittava ongelma. Siksi mahdollisiin ristiriitatilanteisiin on hyvä olla ennalta varautunut.
Perehdyttäminen on taitolaji
Puutteellinen perehdytys on yksi yleisin haaste, jonka Paikka auki -työntekijät nostavat esiin. Jotta riittämättömän perehdytyksen aiheuttamilta haasteilta vältyttäisiin, kannattaa antaa perehdyttämiselle sen vaatima aika ja vaikka jakaa vastuuta uuden työntekijän perehdyttämisestä useammalle henkilölle työyhteisössä.
Perehdyttäminen on erittäin tärkeä osa toimivaa työsuhdetta, ja siihen työntekijällä on myös lakisääteinen oikeus. Kattavassa perehdytyksessä käydään läpi työtehtävät, työvälineet ja turvallisuus. Perehdyttämistä on myös työnantajajärjestön työtapoihin, ihmisiin ja yhteisiin pelisääntöihin tutustuminen. Jokainen työntekijä tuo yhteisöön jotain itsestään ja omista toimintatavoistaan. Tutustuminen on vastavuoroista. Samalla rakennetaan luottamussuhdetta, joka onnistuessaan tukee sitä, että työyhteisön jäsenet voivat puhua myös haasteistaan ja ongelmistaan, kun niitä kohdalle tulee.
Koronapandemian aikana työtä on tehty paljon etänä, mikä on tuonut omat haasteensa varsinkin vasta aloittaneelle työntekijälle. Moni on huomannut, että työntekijän perehdyttämiseen menee tavallista pidempi aika. Jos Paikka auki -työntekijällä on mentori, työntekijä voi halutessaan keskustella myös hänen kanssaan työn aloitukseen ja perehdytykseen liittyvistä asioista.
Mentorointi ja ohjaus työntekijän tukena
Mentorointi ei ole sama asia kuin perehdyttäminen, vaan se on työntekijän tukemista ja rinnalla kulkemista koko työsuhteen ajan. Perehdyttäminen on konkreettisten asioiden läpikäymistä, ja mentorointi puolestaan syvemmälle työntekijään itseensä menevää ja pohdiskelevampaa. Mentorin kanssa työntekijä voi pohtia ja ihmetellä monia työelämään ja tulevaisuuden suunnitelmiinsa liittyviä kysymyksiä. Mentoroinnin voi Paikka auki -työsuhteessa järjestää monin tavoin: mentorina voi toimia esihenkilö tai kollega, mutta mentori voi olla myös työpaikan ulkopuolinen henkilö. Mentorointi on tärkeä ja tarpeellinen tukimuoto, johon tulee varata resursseja.
Siihen kuluva aika ja työntekijän tarvitseman tuen tarve voivat yllättää. Työntekijällä voi olla vaikeuksia vaikkapa työelämätaitojen (työn organisointi, ajanhallinta, työelämän pelisäännöt) sekä ihan itsetunnon ja työssä jaksamisen kanssa, jolloin mentorointia tarvitaankin päivittäin, ei viikoittain. Työntekijä voi tarvita myös työterveyshuollon palveluita enemmän kuin on etukäteen ajateltu.
Mentorointia suunniteltaessa kannattaa muistaa joustavuus sen toteuttamisessa. Työntekijä voi tarvita tukea enemmän työsuhteen alussa, mutta mentoroinnin tarve vähenee, kun työntekijä on päässyt sisään työyhteisöön ja työ sujuu.
Pulmia työhön tarttumisessa
Työsuhteen haasteet voivat liittyä myös työssä suoriutumiseen. Työntekijä tulee töihin, mutta ei saa sovittuja tehtäviä valmiiksi. Esihenkilö/lähikollega aistii, että jokin on pielessä, vaikka työntekijä vakuuttaa kaiken olevan kunnossa. Mikä neuvoksi?
Tässä kohtaa voi olla hyvä idea palata tarkistamaan, mitä perehdytyksessä on sovittu. Tuntuvatko työtehtävät hallitsemattomalta kaaokselta, voidaanko niitä kesyttää yhdessä? Kaipaako työnkuva selkeyttämistä, pitääkö vastuualueita tarkentaa? Miten työvälineiden laita, viekö tekninen säätäminen työaikaa tarpeettomasti? Vai onko jumin taustalla tyystin muut syyt? Kysymättä asia ei ainakaan ratkea.
Kaikki elämän asiat eivät tietenkään työnantajalle kuulu, mutta työntekoon ja työn sujumiseen liittyvät asiat ovat johdon tai esihenkilön vastuulla. Työssä suoriutuminen voi heiketä myös kuormittavan elämäntilanteen vuoksi. Yhtä kaikki tällaisessa tilanteessa työnantajan vastuulle kuuluu selvittää mahdolliset syyt.
Eri työrooleissa tehtävät ovat erilaisia – yksi tekee enimmäkseen asiakastyötä ja toisella tehtävät ovat itsenäisempiä. Moni Paikka auki -työntekijä tekee töitä viestinnän parissa, johon usein sisältyy itsenäistä työtä. Se vaatii omanlaisiaan taitoja: aikatauluttamista, tehtävien priorisointia ja joustavuutta poiketa suunnitelmistaan, jos tilanne niin vaatii. Oman työnsä johtaminen on taito, jonka oppimiseen kuluu aikaa.
Työnantajan näkökulmasta työssä suoriutumiseen liittyvät haasteet ovatkin kinkkisiä. Miten löytää tasapaino kohteliaan kyselemisen ja painostamisen väliltä? Millainen määrä aikaa tulisi varata työtehtäviin? Näitä teemoja kannattaa käydä läpi yhdessä työntekijän kanssa esimerkiksi jo perehdyttämisen aikana, jolloin muutenkin kuulostellaan sitä, millä tavoin osapuolet toimivat työelämässä.
Työterveyslaitoksen materiaaleista löytyy hyviä vinkkejä puheeksi ottamisen tueksi. Paikka auki -ohjelmassa tuotetut osallisuusväittämät ovat myös hyvä työkalu keskustelun herättämiseen.
Voiko työsuhde olla hyvä, jos se päättyy ennenaikaisesti?
Joskus Paikka auki -työsuhteet päättyvät ennenaikaisesti. Ei pidä ajatella, että kyse olisi epäonnistumisesta. On lähes väistämätön fakta, että tämän kaltaisissa työllistämisohjelmissa tulee vastaan tilanteita, joissa työntekijä ei ole palkkatyön vaatimalla tavalla työkykyinen. Työntekijä voi tarvita enemmän tukea kuin mihin työyhteisössä on varauduttu. Työsuhteeseen on voitu lähteä toiveikkaasti, mutta työnteko ei monista mukautuksista huolimatta suju.
Ennen työsuhteen päättymistä, usein vielä koeajalla, järjestöissä on voitu joutua puuttumaan tekemättömiin töihin ja joskus selvittelemään työntekijän työkykyä yhteistyössä työterveyden kanssa. Esimerkiksi jos käy ilmi, että työsopimuksessa sovitut 20 työtuntia viikossa on erityistä tukea tarvitsevalle työntekijälle liikaa, eikä järjestö pysty enempää muokkaamaan työaikoja, voi tilanteen tajuaminen olla suuri pettymys työntekijälle.
Haastavan tilanteen selvittelyt nostavat esiin tunteita. Se ei ole helppoa työntekijälle eikä työyhteisölle. Erityisen haastavaa on, jos ristiriitatilanne johtaa siihen, että keskusteluyhteys osapuolten välillä katkeaa. Työsuhteen purkaminen on yksi vaihtoehto, jolla kriisi saadaan ratkaistua. Ehdotus työsuhteen päättämisestä voi tulla työnantajan tai työntekijän puolelta. Pidetään mielessä, että työsuhteen päättyminen voi olla myös helpotus kaikille osapuolille.
Paikka auki -ohjelman tavoitteisiin on kirjattu, että se antaa mahdollisimman monelle vaikeasti työllistyvälle henkilölle mahdollisuuden kokeilla työelämävalmiuksiaan. Tavoitteisiin sisältyy myös se, että tuetaan työntekijöitä heille sopivan jatkopolun hahmottamisessa, rakentamisessa ja kirkastamisessa. Kaksi kolmasosaa Paikka auki -työntekijöistä löytää jatkopolun työstä tai opinnoista.
Paikka auki -työsuhteisiin tulee ihmisiä monin eri taustoin ja kokemuksin. Joku voi tulla avoimestikin kokeilemaan työkykyään. Jos palkkatyö ei nyt suju, tämä kokeilu voi kuitenkin johtaa toisenlaisille jatkopoluille: kuntoutukseen, sairaslomalle, työkyvyttömyyseläkkeelle. Kannustava työyhteisö huolehtii, että työnsä päättävä osapuoli saa tukea uudessa tilanteessaan.
Yhdessä eteenpäin
Jos Paikka auki -työntekijä irtisanoutuu tai irtisanotaan, jäljelle jäänyt työyhteisö joutuu peilaamaan kokemusta – onko mukana toivottomuutta, uupumusta, kenties tunne epäonnistumisesta työnantajana? Toivottavasti kukaan ei jää yksin näiden tuntemusten kanssa. Parhaimmassa tapauksessa työyhteisö jakaa niin onnistumiset kuin ongelmatkin. Jaetut haasteet tuntuvat myös usein pienemmiltä.
Haastavat tilanteet paljastavat, millaiset valmiudet työyhteisöllä on selviytyä kriiseistä. Tämän vuoksi kannattaa miettiä varautumissuunnitelma haastavia tilanteita varten jo ennakoivasti. Jälkikäteen työnohjauksesta voi olla suuri apu ja, jos mahdollista, työterveydestä kannattaa pyytää keskusteluapua matalalla kynnyksellä.
Rehellinen ja avoin keskustelu on usein paras apuväline kaikissa työelämän haastavissa tilanteissa. Onko työpaikan ilmapiiri turvallinen niin, että vaikeista tilanteista voi jollekulle kertoa? Ja vastavuoroisesti – olethan rehellinen, kun sinulta itseltäsi kysytään kuulumisia. Kerro, kysy ja kuuntele.